Pasi Kivikoski ja Seppo Juntto. Miten suomalainen ammatillinen koulutus tukee sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä ja uusien elinvoimaisten yritysten perustamista?

Saimme tehtäväksemme pohtia sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden vaikutuksia, sekä niiden yhteensovittamisen eri vaihtoehtoja ja muotoja niin opiskelijan kuin yrittäjän näkökulmasta. Tarkoituksenamme oli syventää koulutuksen ja työelämän yhteistyön merkitystä, ja antaa ajattelemisen aihetta.

Jaoimme vuoropuhelutyyppisesti kokemuksiamme, miten lisääntyvä tarve yrittäjyydessä huomioidaan tämän päivän ammatillisessa koulutuksessa niin nuorisoasteen kuin aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Analysoimme ja käytimme aktivoivaa, vuoropuhelullista luentotyyppiä hieman provosoiden, sekä lopulta kunnioittaen ryhmämme vahvuuksia, miten erilaiset verkostot tukevat yrittäjäkoulutusta mm. näiden eri ammattikoulutusasteiden välillä mm. mikä rooli "yritysincubaatio"-keskuksilla voisi olla? Kiteytettynä: Miten sisäinen yrittäjyys, esim. oman työn kannattavaksi ja näkyväksi tekeminen tukee tavoitetta opiskelijan ja opettajan sekä yrittäjän näkökulmasta.

”Aleksis Kiven Nummisuutareissa on voimaa kuin pienessä kylässä. Se on väkevä keitos rakkautta, rahaa, viinaa ja häpeää. Se on intohimojen, murskaantuvien haaveiden, ahneuden, epätoivon ja hillittömän elämänriemun komedia. Se puhuttelee meitä, koska siinä on elämän maku. (Näytelmän työryhmän puolesta Atro Kahiluoto, ohjaaja).”

Kiinteistöpalvelujen perustutkinnossa on elokuusta 2015 alkaen mahdollisuus suorittaa valinnaisena osatutkintona yrityssuunnittelu. Samoin yritystoimintaosuus on edelleen vapaaehtoisena perustutkinnossa. Lisäksi oppijalla on mahdollisuus ottaa kaksi valinnaista osatutkintoa muista ammattitutkinnoista. Työnjohtokoulutusta, työssäoppimisen ohjaajan koulutusta, sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon osia on myös mahdollista ottaa osaksi alamme perustutkintoa.

Yrittäjyyskoulutus 2.asteen talonrakennusalan perustutkinnossa (1.8.2015 alkaen) tarjoaa ns. ”Yrittäjyyspolun”. Koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön merkitys opiskelijalle asettaa omat haasteensa opettajalle etenkin opiskelun alussa opiskelijan motivoinnin ylläpitämiseksi. Yrittäjyyspolku -vuosi yrittäjänä -ohjelma tarjoaa opiskelijalle: Yrittäjyysasenteen, talouden hallinnan ja työelämän taitoja tekemällä oppien, omien vahvuuksien löytämisen yhdessä toimien, liiketoimintaosaamista (markkinointi, taloushallinto, johtaminen), ongelmanratkaisutaitojen ja kriittisen ajattelun kehittymistä, mahdollisuutta kehittää omia ideoita, vuorovaikutus, esiintymis- ja johtajuustaitojen kehittämistä sekä tilaisuuden oppia käytännössä yrityksen kehittämismalli.

Oppilas voi siis halutessaan valita Opetushallituksen 13.11.2014 76/011/2014 (Kumoten Oph:n 11.6.2009 35/011/2009) Rakennusalan perustutkinnon perusteiden mukaisesti (1.8.2015 alkaen toistaiseksi). Pakollisten rakennusalan opintojen lisäksi (tilalle) enintään 63-65 osp. yrittäjyyskoulutusta. Yrittäjyyskoulutus muodostuu seuraavista tutkinnonosista: Ops/3.3.1 Yhteiskuntataidot, 1 osp. pakollisena, sekä valinnaisena osaamistavoitteina 1-3 osp. Ops/3.3.2 Työelämätaidot, 1 osp. pakollisena. Ops/3.3.3 Yrittäjyys, -ja yritystoiminta, 1 osp. pakollisena, sekä valinnaisena osaamistavoitteina 1-3 osp. Ammatillisina tutkinnon osina Ops/2.6.42 Yrityksen suunnittelu, 15 osp. Ops/2.6.47 Yrityksessä toimiminen 15 osp. Ops/ Vapaasti valittavat tutkinnonosat 10 osp. voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnonosasta, mm. Ops/4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnonosia.

Oma talous hallussa -ohjelma sopii mm. matematiikan kanssa. Tämä koulutus liittyy olennaisena osana ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opiskelun aloituspakettiin. Teemoina mm: Oy Minä Ab, minä 2020 menestyksen avaimet, hakemuksesta haastatteluun, 2020-luvun supertaidot, oma budjetti - tulot/menot, ostaminen ja maksaminen sekä säästäminen ja sijoittaminen. Osaamista tukevat mm. seuraavat osiot: Ops/3.4.3 Tvt ja sen hyödyntäminen, pakollisena 1 osp. valinnaisina 3 osp. Ops/3.4 ja Ops/3.4.1 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 3 osp.

Vuosi yrittäjänä -ohjelma on mahdollista aloittaa kun sekä pakollinen että valinnainen yrittäjyys- ja yritystoimintaosiot on suoritettu (lähinnä 2. tai 3. lukuvuotena). Se on lukuvuoden mittainen yrittäjyysohjelma, jossa tekemisen kautta opitaan työelämätaitoja. Ohjelma koostuu seuraavista osioista: Ryhmästä yritykseksi > suunnittelu ja perustaminen > toiminnan aloittaminen > myyntiä ja toimintaa > toiminnan lopetus ja kokemukset. Vuosi yrittäjänä -ohjelma on teoriapainotteista. Osaamista tukevat mm. seuraavat osiot: Ops/3.1 Viestintä ,-ja vuorovaikutusosaaminen, pakollisena 5 osp. valinnaisina 3 osp. Ops/3.1.1.1 Äidinkieli ja Suomi, pakollisena 5 osp. Ops/3.2 Matemaattis -luonnontieteellinen osaaminen, pakollisena 1 osp. valinnaisina 3 osp.

Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, matemaattis -luonnontieteellinen osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen ovat keskiössä, joilla voidaan arvioida yhteisiä tutkinto-osioita ja osaamistavoitteita. Verkostot ammattikoulutusasteiden ja yritysten sekä kodin tukena (lukuun ottamatta henkilökohtaista verkostoitumista) voitaisiin laajan tarkastelumme pohjalta (ns. ”ylhäältä > alas”) jaotella seuraavasti:
Verkostotaso
1: Lainlaatijat sekä valtioneuvosto, eduskunta / Kolmikanta, lait ja asetukset
2: Kolmikanta, opetusministeriö / työnantaja- ja palkansaajaliitot, yrittäjien järjestöt
3: Opetushallitus, koulutusyhteisöt / Toimikunnat. Tässä itse asiassa on ensimmäinen yhteistyöaskel eri ammattikoulutusasteiden suuntaan.
4: Ely-keskukset, alueelliset te-palvelut / Yritykset, paikalliset ammattiosastot ja koulutusyhteisöt. Tässä toinen todellinen yhteistyöaskel eri ammattikoulutusasteiden välillä.
5-6: Opiskelijat, koti, perhe ja vapaa-aika, harrastukset, koulutusyhteisö sekä kouluttajat, opettajat ja ohjaajat sekä yritykset. Tämä on viimeinen, kuitenkin tavallaan ensimmäinen yhteistyöaskel, joka on omiaan jo lähtökohtaisesti muodostamaan verkostoa.

Sisäinen yrittäjyys, jonka tavoitteena miten oman työn kannattavaksi ja näkyväksi tekeminen onnistuisi parhaiten, nosti esiin seuraavan teollisen internetin sovelluksen jätteiden kuljetus-/logistiikka-alalla: Perinteiset aikataulut ja reitit korvataan online ihannereiteillä ja aikatauluilla. ”Evovo one” säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä, käyttää langattomia tunnistimia ja tuottaa jopa n. 50 % kustannussäästöjä. Jukka Viitasaari piiskaa suomalaisyrityksiä liikkeelle ”Teollinen internet ei ole vain mahdollisuus, vaan pakko”, hän sanoo. Internetiin sekä ajoneuvoihin kiinnitettävät sensorilaitteet ovat tulevaisuutta. Tämä oli esimerkkinä ryhmätöiden pohdinnalle.
Ulkoisen yrittäjyyden -ajatuksen kiteyttäisimme Pekka Himasen artikkeliin otsikolla: ”Arvokkuudelle perustuva johtajuus” (Pekka Himanen 2010.)

Yrityshautomon - ”yritysincubaation”-rooli, miten koukutan? Esiteltiin malliksi TTS:n (Työtehoseuran) Yhteistyöfoorumiesite, jossa kerrottiin aiheeseen liittyvästä toimista ja tavoitteista, jonka pohjalta annettiin neljälle ryhmälle pohdittavaksi seuraavat aiheet:
1. Onko yrittäjyys köydenpunontaa ja miten?
2. Asiakashankinta, opiskelijoiden aktivointi?
3. Yrittäjien lakiasiat ja määräykset?
4. Työhyvinvointi?
5. Miten tästä eteenpäin, johtopäätökset ja esitys?

Kooste Yrityshautomon tuloksista:
Eri alat yhteen, vuorovaikutus/tiedon panttaus? Aiheet osallistujien kiinnostuksen perusteella, strateginen valinta: Halutaanko tehdä köydenpunontaa? Kaikkien on saatava, jolloin myös annetaan!
Yrittäjän hyödyt: Jaetaan ideoita, jaetaan murheita, rekrytointikanava, kontaktiverkko.
Opiskelijan hyödyt: Mahdollisuus työllistyä ja harjoitella.
Nimi kuntoon, foorumi ei kerro tilaisuudesta.
”Kiinteistömarkkinat, Kiinteistö 2.0, Älykiinteistöt, Älykkäät kiinteistöt, Älyä kiinteistöihin, Digikiinteistöt”.
Erilaisia tapoja osallistua > verkkomarkkinat. Meeting Point. Osallistujat: Työnantajat/yrittäjät, opiskelijat, asiakkaat.

Yrittäjä saa ilmaista työvoimaa tekemään yritystoimintaansa, tukitoimia kuten esim. asiakashankintaa.
Asiakkuuden ylläpitoa: Asiakkaiden muistaminen, kiittäminen, uusien tarpeiden kysely, aiempien töiden selvitys/dokumentointi.
Työtarpeiden selvittäminen nyt ja tulevaisuudessa, uusia ajatuksia, uusia toimintatapoja esim. netti.
Opiskelija saa tehdä oikeita töitä, jos tekee työnsä hyvin, mahdollisuus saada parempia työmahdollisuuksia. Työtodistus on tärkeä asia työmarkkinoilla.
Selkeästi kerrottava, mitä yrittäjä saa ja paljonko maksaa. ”Input” pitää olla vähemmän kuin ”output”

Yhtä kuin: panos/tuotosajattelu. Some, ”guru” vetää ihmiset paikalle, yhdessä opiskelijoiden kanssa yritysten toimintaan sosiaalisen median käytön pohdintaa ja harjoitteluakin, opiskelijoille arviointia omille ideoille, mahdollisuus saada opiskelijat kehittämään yritykseen ”some-projektia”.

Aikamoista, miten paljon kymmenessä minuutissa tällainen porukka saa aikaan!! Toden totta, ryhmistä tuli hyviä ideoita, miten "foorumin" esitettä ja markkinointia voidaan kehittää. Näitä tietoja kannattaa hyödyntää!

Lähteet:
Rakennusalan perustutkinto OPH (2014, 76/011/2014)
TTS Yhteistyöfoorumi
”(Näytelmän työryhmän puolesta Atro Kahiluoto, ohjaaja).”
”Arvokkuudelle perustuva johtajuus” (Pekka Himanen 2010.)