8.5.2014 Tarja, Heli, Alina ja Helena aloittivat Kouluksen yhteistyöverkostot-kokonaisuuden vetämisen tehtävänannolla. Oppimiskysymysten sijaan tehtävänä oli taustamateriaalin kokoaminen ryhmätyönä. Opiskelijat jaettiin asiantuntijaryhmiin ja heidän tehtävänään oli kartoittaa yhden koulutuksen yhteistyöverkoston tason sisältö. Koulutuksen yhteistyöverkostot oli jaoteltu seuraavasti: Oppilaitoksen sisäiset verkostot, Alueelliset verkostot sekä Kansalliset ja kansainväliset verkostot. Hienosti oli porukalla materiaalia mukana, tietoa päässä ja moodleen vietynäkin :)
2.6.2014 Lähipäivän aluksi asiantuntijaryhmät kokosivat tietonsa yhteen keskustellen ja materiaaliin tutustuen.
Seuraavaksi opiskelijat jaettiin osaamisen jakamisen ryhmiin joissa jokaisen aihealueen asiantuntija syvensi tietojaan keskustellen sekaryhmässä.
Lounaan jälkeen porukka jakautui alkuperäisiin asiantuntijaryhmiinsä viimeistelemään kirjallista tuotosta (lopullisena työn tavoitteena oli tiivistelmä ryhmän yhteistyöverkoston osa-alueesta). Ryhmät valmistelivat myös lyhyen esityksen tuotoksestaan.
Tämä
VATES-säätiö
on tarkoitettu keskustelunavaukseksi aiheesta josta terveydenhoitajan, kuraattorin ja opettajaopiskelijoiden kesken syntyi vilkasta keskustelua lähipäivällä 3.6.
Olisiko verkostoituminen ratkaisu parantaaksemme mukautetusti opintonsa suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä?
Tässä blogissa julkaistaan Hämeen ammattikorkeakouluun kuuluvan ammatillisen opettajakorkeakoulun osaamisperustaisen OSPE-ryhmän kokoamia ideoita, malleja, käytänteitä ja teorioita aiheesta Koulutuksen yhteistyöverkostot.
torstai 5. kesäkuuta 2014
tiistai 3. kesäkuuta 2014
maanantai 2. kesäkuuta 2014
Kansalliset ja kansainväliset verkostot
Kristiina, Hannele ja Pentti selvittivät kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja.
OAJ on tärkeä yhteistyökumppani oppilaitoksille. Se järjestää jäsenilleen virkistys- ja lomailumahdollisuuksia sekä koulutuksia. Valvoo jäseniensä etuja työelämässä ja tekee myös kansainvälistä yhteistyötä ammattialalla. Mahdollistaa opettajien yhteistoiminnan myös alueellisella ja kansallisella tasolla.
Oppilaitosten kansainvälisten verkostojen kanssa toimimisesta ryhmä huomioi sen, että on huomioita erilaisia säädöksiä ja lakeja. Kansainvälinen toiminta toteutetaan oppilaitoksissa yleensä hankerahoituksella projekteina, joilla on tietyt tavoitteet ja toteuttamisessa tietyt kriteerit, jotka on täytettävä. Esimerkkinä tällaisesta projektista ryhmällä oli Kristiinan kokemus matkasta Romaniaan. Matkan tarkoituksena oli, että moniammatillinen ryhmä selvitti mahdollisuutta hoitajien tuomista suomeen työskentelemään kohdemaasta. Tavoitteena oli siis selvittää hoitajien koulutustason vastaavuutta suomalaisen tason kanssa.
Hannele kertoi lentotoimintakoulutuksen kansainvälisyydestä. Euroopassa on lentotoimintaan yhteinen opetussuunnitelma. Tästä Finnairin koulutusorganisaatio on hyvin perillä ja kansainvälinen toiminta perustuu koulutusten myyntiin niihin maihin, joissa tämä koulutus ei ole vielä vaadittavalla tasolla. Lisäksi kansalliset ja kansainväliset viranomaiset ohjaavat toimintaa.
ESR-projektin hakeminen
CIMO
OAJ on tärkeä yhteistyökumppani oppilaitoksille. Se järjestää jäsenilleen virkistys- ja lomailumahdollisuuksia sekä koulutuksia. Valvoo jäseniensä etuja työelämässä ja tekee myös kansainvälistä yhteistyötä ammattialalla. Mahdollistaa opettajien yhteistoiminnan myös alueellisella ja kansallisella tasolla.
Oppilaitosten kansainvälisten verkostojen kanssa toimimisesta ryhmä huomioi sen, että on huomioita erilaisia säädöksiä ja lakeja. Kansainvälinen toiminta toteutetaan oppilaitoksissa yleensä hankerahoituksella projekteina, joilla on tietyt tavoitteet ja toteuttamisessa tietyt kriteerit, jotka on täytettävä. Esimerkkinä tällaisesta projektista ryhmällä oli Kristiinan kokemus matkasta Romaniaan. Matkan tarkoituksena oli, että moniammatillinen ryhmä selvitti mahdollisuutta hoitajien tuomista suomeen työskentelemään kohdemaasta. Tavoitteena oli siis selvittää hoitajien koulutustason vastaavuutta suomalaisen tason kanssa.
Hannele kertoi lentotoimintakoulutuksen kansainvälisyydestä. Euroopassa on lentotoimintaan yhteinen opetussuunnitelma. Tästä Finnairin koulutusorganisaatio on hyvin perillä ja kansainvälinen toiminta perustuu koulutusten myyntiin niihin maihin, joissa tämä koulutus ei ole vielä vaadittavalla tasolla. Lisäksi kansalliset ja kansainväliset viranomaiset ohjaavat toimintaa.
ESR-projektin hakeminen
CIMO
Alueelliset verkostot
Juha, Marko ja Katja N selvittivät Oppilaitoksen alueellisia yhteistyöverkostoja. Ryhmä jakoi aiheensa kolmeen osaan: opettajan oma verkosto, ammattialan verkosto ja oppilaitoksen verkosto. Jokainen ryhmän jäsen teki yhdestä osasta selvityksen.
Opettajan henkilökohtaiset verkostot (Juha):
Yhdistystoiminta on Baarimestareilla aktiivista ja kaikki suomessa tuntevat toisensa. Tämä on ammatillisesti oleellinen tukiverkosto. Tämän kautta voi osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Valmistuneet opiskelijat ovat tärkeitä verkoston osia. heidän kauttaan pääsee viemaan opiskelijoita tutustumaan erilaisiin työympäristöihin. Heidän avullaan voi markkinoida tulevia koulutuksia. Baarit suurimmissa kaupungeissa ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Varsinkin erikoistuneet baarit ovat opiskelijoille opettavaisia tutustumiskohteita. Maahantuojat ja juomien valmistajat haluavat mainostaa oppilaitoksissa tuotteitaan, sillä opiskelijat vaikuttavat työpaikoillaan valikoimaan. Näiden kanssa on opettajan pyrittävä olemaan tasapuolinen ja arviointikykyinen, jotta ei suosi liikaa jotain tiettyä. Opiskelijoiden kanssa käydään tutustumassa myös juomien valmistusprosessiin. Oppijoiden työpaikat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ravintoloitsijoilta saa palautettaa siitä, onko koulutus työelämää vastaavaa. Myös koulutusten markkinointi näihin paikkoihin on yleensä kannattavaa.
Substanssit verkostot (Marko):
Tavaran toimittajat ovat kauneudenhoitoalalla tärkeitä yhteistyökumppaneita myös siinä mielessä, että he käyvät kertomassa tuotteistaan.
Yhdistyksien kautta on mahdollista saada lyhytkoulutuksiin kouluttajia.
Ammatilliset neuvottelukunnat kehittävät opetusta.
Asiakastoiminta on kampaamoalalla tärkeää, koska tarvitaan opiskelijoille harjoitteluasiakkaita. Näistä ollaan Markon työpaikalla rakentamassa lähiverkostoa, johon kuuluisi mm. varuskuntia ja vanhustenhoitolaitoksia. Ympäristöverkostojen kanssa järjestetään mm. kierrätys ja jätteenlajittelukoulutusta. Vanhempien kanssa ollaan erilaisissa alaikäisten opiskelijoiden asiossa tekemisissä. Marko havaitsi yhteistyöverkostoja kartoittaessaan, että yhteiskuntavastuun verkostoja pitäisi kehittää. Eli esimerkiksi sitä, kuinka voidaan toimia mm. vanhusten kanssa molempia osapuolia hyödyttäen.
Oppilaitoksen verkosto (Katja N):
Oppisopimustoimisto, Kela ja työvoimatoimisto ja Ely-keskus ovat rahoituksen myöntäjiä ja myös koulutusten tilaajia. Pientuottajat myyvät tuotteitaan tilapuodissa. Yrittäjät tarjoavat työssäoppimispaikkoja ja yhteistyökumppanuutta projekteissa. Muiden koulutuksentarjoajien kanssa toimitaanyhteistyössä projeketeissa. Peruskoulutuksen puoli on kiinnostunut ammatillisista oppilaitoksista mm. kiinnostavina vierailukohteina. Kaupungit ja kunnat on rahoittajana erilaisissa hankkeissa. Neuvottelukunnat voidaan katsoa myös oppilaitoksen verkostoksi, sillä ne ovat oppilaitoksen puitteissa toimivia.
Opettajan henkilökohtaiset verkostot (Juha):
Yhdistystoiminta on Baarimestareilla aktiivista ja kaikki suomessa tuntevat toisensa. Tämä on ammatillisesti oleellinen tukiverkosto. Tämän kautta voi osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Valmistuneet opiskelijat ovat tärkeitä verkoston osia. heidän kauttaan pääsee viemaan opiskelijoita tutustumaan erilaisiin työympäristöihin. Heidän avullaan voi markkinoida tulevia koulutuksia. Baarit suurimmissa kaupungeissa ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Varsinkin erikoistuneet baarit ovat opiskelijoille opettavaisia tutustumiskohteita. Maahantuojat ja juomien valmistajat haluavat mainostaa oppilaitoksissa tuotteitaan, sillä opiskelijat vaikuttavat työpaikoillaan valikoimaan. Näiden kanssa on opettajan pyrittävä olemaan tasapuolinen ja arviointikykyinen, jotta ei suosi liikaa jotain tiettyä. Opiskelijoiden kanssa käydään tutustumassa myös juomien valmistusprosessiin. Oppijoiden työpaikat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ravintoloitsijoilta saa palautettaa siitä, onko koulutus työelämää vastaavaa. Myös koulutusten markkinointi näihin paikkoihin on yleensä kannattavaa.
Substanssit verkostot (Marko):
Tavaran toimittajat ovat kauneudenhoitoalalla tärkeitä yhteistyökumppaneita myös siinä mielessä, että he käyvät kertomassa tuotteistaan.
Yhdistyksien kautta on mahdollista saada lyhytkoulutuksiin kouluttajia.
Ammatilliset neuvottelukunnat kehittävät opetusta.
Asiakastoiminta on kampaamoalalla tärkeää, koska tarvitaan opiskelijoille harjoitteluasiakkaita. Näistä ollaan Markon työpaikalla rakentamassa lähiverkostoa, johon kuuluisi mm. varuskuntia ja vanhustenhoitolaitoksia. Ympäristöverkostojen kanssa järjestetään mm. kierrätys ja jätteenlajittelukoulutusta. Vanhempien kanssa ollaan erilaisissa alaikäisten opiskelijoiden asiossa tekemisissä. Marko havaitsi yhteistyöverkostoja kartoittaessaan, että yhteiskuntavastuun verkostoja pitäisi kehittää. Eli esimerkiksi sitä, kuinka voidaan toimia mm. vanhusten kanssa molempia osapuolia hyödyttäen.
Oppilaitoksen verkosto (Katja N):
Oppisopimustoimisto, Kela ja työvoimatoimisto ja Ely-keskus ovat rahoituksen myöntäjiä ja myös koulutusten tilaajia. Pientuottajat myyvät tuotteitaan tilapuodissa. Yrittäjät tarjoavat työssäoppimispaikkoja ja yhteistyökumppanuutta projekteissa. Muiden koulutuksentarjoajien kanssa toimitaanyhteistyössä projeketeissa. Peruskoulutuksen puoli on kiinnostunut ammatillisista oppilaitoksista mm. kiinnostavina vierailukohteina. Kaupungit ja kunnat on rahoittajana erilaisissa hankkeissa. Neuvottelukunnat voidaan katsoa myös oppilaitoksen verkostoksi, sillä ne ovat oppilaitoksen puitteissa toimivia.
Oppilaitoksen sisäiset yhteistyöverkostot
Riitta, Pertti ja Kimmo selvittivät oppilaitoksen sisäisiä yhteistyöverkostoja. Heille selvisi, että eri oppilaitoksisssa ja jopa eri opintoaloilla oppilaitosten sisällä on paljon eroja mm. opettajien keskeisen yhteistyön suhteen. Opiskelijapalvelut oli sellainen yhteistyötaho, jota ilman ryhmän opettajat eivät tulisi mielestään toimeen. Yksi ryhmän jäsenistä oli kiinnittänyt huomiota oppilaitoksensa siäsien verkoston toimintaan siten, että oli havainnut, että opettajat eivät osallistuneet opiskelijahuollon kuukausipalavereihin. Hän oli ehdottanut tähän muutosta ja ehdotukseen oli tartuttu.
Ryhmä havaitsi myös erilaisten palvelujen kuten siivouksen ja ravitsemuspalvelujen ulkoistamisen olevan eri tavalla eri oppilaitoksissa. Ryhmä totesi, että oppilaitoksen siäisestä verkostosta opettaja rakentaa itselleen läheisen verkoston, omien tarpeidensa mukaan. Parannettavaa sisäisten verkostojen toiminnassa olisi tiedonkulku eri
palvelujen saatavuudesta ja hankintatavasta.
OPH:n tiedote oppilashuoltolain muutoksesta 1.8.: http://www.oph.fi/download/156378_tiedote_oppilas_ja_opiskelijahuoltolaki.pdf
OPH turvallisuus ja oppilashuolto
Koulutuskuntayhtymä: Koulutuskuntayhtymän johtotiimiin kuuluu mm. kuntayhtymän johtaja, rehtorit, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja. Koulutuspäälliköt toimivat usein opetushenkilöstön lähiesimiehinä
Opiskelijat: opiskelijoihin pidetään koulutyön
lisäksi yhteyttä mm. facebookin, tekstiviestien, sähköpostin ja Moodlen avulla
Vanhemmat: vanhempainillat, kotiväen illat,
yhteydenpito alaikäisten opiskelijoiden vanhempien kanssa
Kollegat : viralliset palaverit sekä
epäviralliset tapaamiset
Opiskelijapalvelut: Opiskelijapalveluihin kuuluvat:
kuraattorit, nuoriso-ohjaajat, asuntolaohjaajat, terveydenhoitaja
(Opiskeluterveydenhuolto on sijaintikunnan järjestämää palvelua, mutta se on
kiinteä osa opiskelijapalveluita)
Opiskelijatoiminta
(esim. tutor- toiminta) kuuluu myös opiskelijapalveluihin
Ammatillinen ohjaaja: Tehtävänä on olla sekä opettajien
että oppilaiden tukena, kun opiskeluun liittyvät ”hankaluudet” vievät
kohtuuttomasti aikaa ja viivästyttävät opiskelijoiden opintoja. Tavoitteena
säännöllisestä koulunkäynnistä huolehtiminen, opiskelumotivaation lisääminen,
ammatti-identiteetin vahvistaminen sekä vertaistukena toimiminen
Oppisopimustoimisto: Oppisopimustoimisto solmii sekä
ammatillista että lisä- ja täydennyskoulutusta koskevia oppisopimuksia alueen
työntekijöiden ja työnantajien kesken sekä ostaa niihin liittyvää koulutusta
eri oppilaitoksilta
Erityisopetus: Erityisopetuksessa kiinnitetään
huomiota opiskelijan hyvinvointiin ja yksilöllisiin mahdollisuuksiin selviytyä
opinnoistaan. Oppimisvaikeuksissa etsitään ratkaisuja mm. henkilökohtaisten
suunnitelmien (HOPS ja HOJKS) avulla
Toimistopalvelut: Toimistopalveluihin kuuluvat mm.
opintotoimisto, kirjasto, taloushallinto, postin käsittely, puhelimien käyttöön
liittyvät asiat ja arkiston hoitaminen
It- palvelut: it- palveluiden rooli on korostunut
tänä päivänä. Apua saa mm. Moodle- oppimisympäristöön, it- ohjelmiin,
tietokoneisiin, mobiililaitteisiin
Kiinteistönhoitopalvelut: Kiinteistöpalveluihin kuuluu mm.
kiinteistöpäällikkö, talonmiehet ja vahtimestarit. Kiinteistönhoidosta ostetaan
osa myös ostopalveluina.
Ravitsemus- ja siivouspalvelut : Ravitsemispalvelut ovat keskeinen,
koulutuksen järjestämiseen liittyvä tukipalvelu. Ravitsemispalvelut tuottavat
lakisääteisen kouluaterian ohella monipuolisia ravitsemispalveluita sisäisille
ja ulkoisille asiakkaille. Nämä palvelut usein ulkoistettuja.
Ympäristöryhmä: Ympäristöryhmän tehtävänä on
ylläpitää kestävää kehitystä ja ympäristöajattelua osana opetusta ja
oppilaitoksen arkitoimintoja.
Toiset opetusalat: Kuntayhtymässä toimivat muut
opetusalat ja toimijat
projektityö: Projektitoiminta muodostuu
hankkeista, joiden kokonaismerkitys on luoda uusia innovaatioita ja
yhteistyöverkostoja sekä muodostaa uusia toimintatapoja hyödynnettäväksi myös
projektien päättymisen jälkeen. Projekteissa
on EU-projekteja, kansallisia ja kansainvälisiä projekteja.
luottamusmiehet: Luottamusmies toimii työntekijöiden
ensisijaisena edustajana, jonka työntekijät ovat keskuudestaan valinneet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)