Oppilashuoltolaki - Alina Mäkimartti

Uusi oppilashuoltolaki on aiheuttanut väärinkäsityksiä ja hämmennyksiä siinä määrin että haastattelin vielä kahta opiskelijahuollon ammattilaista aiheesta. Tietolähteeni kuraattorit Milla-Miia Luosujärvi ja Johanna järviluoma tiivistivät seuraavasti:

Tarkoituksena on ennen kaikkea siirtyä ongelmakeskeisestä toiminnasta ennltaehkäisevään. Ryhmäyttäminen ja kaikki ryhmäyttämiseen liittyvä toiminta on tärkeää opintojen alkuvaiheessa mutta myös opiskelun edetessä. Tämä on ongelmatilanteiden synnyn ennaltaehkäisyä. Käytännössä ryhmäytyminen on hoidettu siten että oppilashuollon henkilöstö jalkautuu kunnolla opiskelijoiden keskuuteen. Ovat järjestäneen mm. ryhmäytymistunnin josta ohjaajalla ei ollut mahdollisuutta livahtaa "asioille" vaan ohjaaja on osana ryhmää. Opiskelijat tulevat helpommin juttelemaan jalkautumisen ansiosta, ihan muuten vain, eivät vasta ongelmien kasauduttua. Suuri muutos ilmapiirissä näkyy koulun käytävillä siinäkin että opiskelijat moikkaavat kurattoreita etunimellä, ennen opot ja kuraattorit olivat opoja ja kraattoreita. Ryhmäyttämisen ja yhteisöllisyyden parantamisen on lähdettävä työyhteisöstä. Opettajathan he esimerkkinä ovat opiskelijoille yhteisöllsiyydestä ja antavat esimerkin työympäristöstä jossa on hyvä olla.

Entisen oppilashuoltoryhmän sijasta tarpeen vaatiessa kootaan yhteisöllinen asiantuntijaryhmä. Ryhmä koostuu niiden tahojen edustajista joille asia kuuluu ja joiden kanssa opiskelija haluaa asiaansa ratkaisua etsiä. Opiskelijan oma osallisuus aina kun häntä koskevista asioista keskustellaan on etusijalla. Hän on itse aina läsnä ja tietää mitä hänen asialleen kuuluu ja ketkä asiasta tietävät ja ovat mukana tukitoimissa.

Opiskelija voi kieltäytyä tarjotusta avusta. Laki velvoittaa puuttumaan nuoren ongelmiin mutta mikäli hän kieltäytyy yhteistyöstä alaikäisen opiskelijan asiaan puututaan muita reittejä. Laki ei tarkoita etteikö opiskeluun liittyvistä asioista kuten HOJKS saisi puhua niiden opettajien kesken jotka opetusta ko opiskelijalle antavat. Tai ettei tietoa saisi siirtää nivelvaiheessa.

Kärkiasiat:

- Koululainsäädäntö ja oppilashuoltoklaki ovat eri asioita.

- Huoli kun herää se pitää jakaa. Siinä ei tee virhettä koskaan.

- Oppilashuolto ei ole rangaistus eikä rangaistuskeino. Se on erityistä tukea sitä tarvitseville.

- Opiskelija itse on oman asiansa asiantuntija, Hänen asioistaan ei puhuta ilman että hän itse on läsnä, opiskelija itse tietää kuka tietää ja mitä.

- Yhteisöllisyys joka lähtee opettajien työyhteisöstä ja huoltajat mukaan!

Koulutuksen yhteistyöverkostot - Annika Lönnqvist

Opintojakson tavoitteet liittyvät toimimiseen erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoissa. Työelämänkehittäminen on myös osa tavoitetta. Työssä tarvitaan nykyisin enemmän luovuutta, oppimiskykyä ja toimintakulttuuria, jossa otetaan riskejä ja hyväksytään epäonnistumisia. Tietomäärä lisääntyy, mutta tietoisuus ja tiedostaminen vähentyvät.

Oppilaitosten työ on muuttunut liikkuvaksi ja hajautettu työ yleistyy. Uusien työtapojen kautta (virtuaaliryhmät, mobiili eTyö) myös kontaktiverkostot laajentuvat ja monipuolistuvat. Mieleeni tulee työssäjaksamisesta haaste; mistä saadaan vastapainoa työlle?

Oppilaitokset tarvitsevat selkeät toimintamallit esim. etätyön mahdollistamiseen. Amiedu on laatinut etätyöpolitiikan, joka kattaa koko organisaation. Etätyö mahdollistaa omasta näkökulmastani kehittämisen sekä tehokkaan työpäivän ilman keskeytyksiä. Keskeytyksillä tarkoitan tässä kohdin spontaanisti työelämäyhteisössä muodostuvia tilanteita. Toimiessani tiiminvetäjänä henkilöstöhallintoon liittyvät asiat sekä asiakkaat täyttävät työsuunnitelmasta poiketen suuren osan työpäivästäni ”konttorilla”. Etätyö on mielestäni myös osa työhyvinvointia. Työpäivien erilaisuus antaa voimaa jaksaa operatiivisen työn suorittamisen.

Etätyön mahdollistamiseksi laiteet ja yhteydet on saatava toimimaan aukottomasti. Kannettava kone sekä mobiililaitteet ovat välttämättömiä työvälineitä etätyön mahdollistamiseksi. Lisäksi voimme tässä kohdin miettiä ajatusta siitä, pitäisikö työpaikan hyväksyä työntekijöiden omat laitteet työpaikalla? Mm. tietoturva on iso kysymys, jota tietohallinto yhdessä liiketoiminnan kanssa miettivät tämän päivän sekä tulevaisuuden näkökulmasta.

Työni on tarjota yrityksille kokonaisvaltaista ratkaisua osaamisen kehittämiseen tai heidän määrittelemän ongelman ratkaisumallien esittelyä. Omassa työssäni kontaktiverkostot ovat muuttuneet yksilötasolta enemmänkin organisaatio ja yhteisöverkostoiksi. Yhteistyö on lisääntynyt oman työpaikan sisällä eri toimialarajojen ylittävien koulutusten suunnittelun ja toteuttamisen myötä. Omalla alallani (ICT) on paljon keskustelu esim. terveysteknologien osaamisen kehittämisen tarpeesta, joten olen saanut laajentaa omia yhteystyöverkostojani sosiaali- ja terveystoimialan toimijoihin.

Yhteisrahoitustoteutusten kautta on yhteistyöverkostot syventyneet tai tietoisuus työelämän tulevaisuuden tavoitteista lisääntynyt. Mitä enemmän olen asiakkaan luona sitä enemmän saan tiimille rahaa 

Koulutuksen yhteistyöverkostot - Pertti Tuomaala

Työpaikassani Forssan Ammatti-instituutissa on vuosien saatossa panostettu mielestäni oikealla tavalla kuntayhtymän alueella olevien yritysten, oppilaitosten ja koko maakunnan muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyöverkostojen syntymiseen. Muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa on tehty kumppanuussopimuksia, jossa eri teemoja kehitetään sekä arviointia, tietojen ja kokemuksien vaihtoa. 

Näiden sopimusten tarkoitus on jakaa vahvuuksia kilpailun sijasta.  Hyvänä esimerkkinä tästä on laatujärjestelmän vertaisarviointi, joka suoritetaan vuosittain kumppanuussopimuksen tehneiden oppilaitosten välillä. Muista oppilaitoksista tulee ryhmä henkilöitä arvioimaan vuorossa olevan yhteistyökumppanin jonkun osaston toiminnan ja vertaa sitä kyseisen oppilaitoksen laatukäsikirjaan. 

Vertaisarvioijat tekevät sitten yhteenvedon toiminnasta ja antavat palautteet heidän näkemistään puutteista ja ennen kaikkea kehittämisen kohteista, joiden ovat nähneet toimivan omissa oppimisympäristöissään. Näin tapahtuu aitoa toisten tietojen ja vahvuuksien jakamista oppilaitosten välillä. 

Yritysten kanssa on myös onnistuttu hyvin saatu toimimaan työpaikkaohjaajien koulutus. Tähän mennessä koulutuksen on saanut vuosittain muutama kymmenen henkilöä riippuen uusien työssä oppimispaikkojen määrästä. Meillä on siinä, että koulutusta vetävä henkilö on hyvin motivoitunut tehtäväänsä ja saa myös koulutettavat innostumaan siitä. Työssä oppimisjakson aikana opettajien tehtävänä on kuulostella herkällä korvalla kentän tarpeita ja tuoda ne oppilaitokseen, jotta pystyttäisiin toimimaan mahdollisesti tulevien työnantajien odotusten mukaisesti. Mielestäni näin varsin hyvin pystytty toimimaan ja näinä huonoina työllisyyden aikoina tähän pitää satsata yhä enemmän. Pohjana tuollainen laatukäsikirja on tarpeellinen ja siihen pitää jokaisen henkilön tutustua, jotta pystyy osaltaan auttaa yhteistyöverkoston pysyvyyttä ja kehittymistä aina vain paremmaksi. Liitteenä vuonna 2010 saadun laatupalkinnon yhteenveto.       

Laatukäsikirja

« Takaisin etusivulle | Tulosta sivu

Forssan ammatti-instituutti on voittanut vuonna 2003 maaherran laatupalkinnon sekä ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon vuosina 2005 ja 2010.


Seuraavassa palkintoraadin perustelut vuoden 2010 valinnalle:


1 . Forssan ammatti-instituutti (Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä)

Forssan ammatti-instituutti on monialainen, seitsemän kunnan muodostaman ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos. Hakemuksen kohteena oli oppilaitoksen kaikki seitsemän koulutusalaa. Opiskelijamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 955 opiskelijaa.

Forssan ammatti-instituutin laatutyö on tavoitteellista ja arkipäivän työhön olennaisesti liittyvää toimintaa. Forssan ammatti-instituutti on kilpailuhakemuksen ja sitä täydentäneen arviointikäynnin perusteella hyvin johdettu oppilaitos. Käytössä oleva pedagogisen johtamisen malli sitouttaa henkilöstöä sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen ja luo siihen myös edellytykset. Asioidenhallinta useilla arviointialueilla on hyvällä tasolla. Strategiatyön taustalla on selkeä käsitys siitä, mihin suuntaan oppilaitosta halutaan kehittää. Toiminnalle on asetettu selkeät mitattavat tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan monipuolisesti ja suunnitelmallisesti vuosittaisen arviointisuunnitelman mukaisesti. Tavoitteiden asettelu ja mittaaminen vaativat osittain täsmentämistä. Myös palautteiden hyödyntämiseen olisi hyvä kiinnittää vielä huomiota.

Saavutetut tulokset ovat pääosin hyvää tasoa, ja niitä arvioidaan suhteessa toimintaympäristöön ja asetettuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi seutukunnan heikohkoon työllistymisasteeseen on reagoitu kiinnittämällä koulutuksen suunnittelussa huomiota siihen, että koulutus vastaa työelämän tarpeita. Päättäjien ja sidosryhmien näkemyksen mukaan Forssan ammatti-instituutti on merkittävä aluevaikuttaja.

Oppilaitoksen arvoperustaa ja toimintaa koskevia periaatteita kuvataan laatukäsikirjassa yhdessä opetussuunnitelman yhteisen osan kanssa. Arvoissa korostetaan opiskelijalähtöisyyttä ja erilaisista opiskelijoista huolehtimista. Arviointikäynnillä tuli selkeästi esille se, että koko henkilöstö on ottanut vastuuta nuorten kasvatuksesta periaatteella "koko koulu kasvattaa". Yhteinen, koko henkilöstölle kuuluva tehtävä ja henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat merkittäviä asioita hyvälle työskentelyilmapiirille, joka oppilaitoksessa vallitsee.

Myös opiskelijoiden tyytyväisyys opetukseen ja oppilaitokseen tuli arviointikäynnillä selvästi esiin. Suunnitelmallinen tilojen ja laitteiden ajanmukaistaminen on mahdollistanut opetuksen tarkoituksenmukaisen toteuttamisen. Lähiopetuksen määrä on pidetty korkealla, mikä on oppilaitoksen strateginen valinta.

Forssan ammatti-instituutti hyödyntää toimintansa kehittämisessä yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Se on laatinut yhteistyöoppilaitosten kanssa kumppanuussopimuksia, joiden kohteena on eri teemoihin liittyvä toiminnan kehittäminen ja arviointi sekä tietojen ja kokemusten vaihto. Kumppanuussopimusten tarkoituksena on löytää ja jakaa vahvuuksia keskinäisen kilpailun sijaan.

Erityisteeman toteutuminen

Forssan ammatti-instituutti on toiminnassaan kiinnittänyt huomiota kilpailun erityisteemaan, opettajien työelämäosaamisen kehittämiseen ja työpaikkaohjaajien koulutukseen. Oppilaitos on asettanut selkeitä, mitattavia tavoitteita työelämäyhteistyölle. Oppilaitoksen työelämäyhteydet ovat tiiviit ja toimivat.

Työpaikkaohjaajien koulutusta on kehitetty systemaattisesti, pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti. Oppilaitos kouluttaa työpaikkaohjaajia kahden opintoviikon mittaisilla, työelämälähtöisillä koulutuksilla monipuolisin tavoin ja vaihtoehtoisina ajankohtina niin, että mahdollisimman moni ohjaaja pääsee koulutukseen haluamanaan ajankohtana. Työpaikkaohjaajille järjestetään lisäksi myös työpaikoilla opastusta ja ohjausta. Oppilaitoksen tavoitteena on, että ohjaajista vähintään 75 % on koulutettuja, mikä useilla aloilla on jo ylitetty.

Työelämä on mielletty osaksi oppimisympäristöä, ja työelämäyhteistyö onkin työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä noussut yhdeksi Forssan ammatti-instituutin strategiseksi painopistealueeksi.

Katso lisätietoja laatuaiheesta CAF

Koulutuksen yhteistyöverkostot - Juha Haaviston artikkeli

Ammatilliselta opettajalta vaaditaan nykyaikana laajaa verkostoa. Opettajan tulee tuntea hyvin kentän odotukset ja tarpeet koulutuksessa. Opettajan ja oppilaitoksen vahva verkostoituminen toisten oppilaitosten ja työelämän kanssa, auttaa oppijoita saamaan koulutuksen jälkeen töitä, mahdollisen harjoittelupaikan, tai löytämään uuden sopivan opiskelumahdollisuuden.

Itselleni kouluttajana on henkilökohtainen verkosto ravintolamaailmaan kaikkein tärkein. Verkoston avulla pysyn ajan tasalla vallitsevista trendeistä alan kehitykseen ja oikean koulutuksen sisällön rakentamisesta. Eri alojen yhdistystoiminta on kouluttajalle yksi hyvä tapa pitää yllä suhteita. Pystyn myös hyvin markkinoimaan koulutuksiani suoraan yrityksiin joko käymällä, tai käyttämällä sosiaalista mediaa. Myös erilaisten hankkeiden myyminen suoraan yrityksiin on kannattavaa. Kansainvälisen verkoston rakentaminen ja trendien seuraaminen on nykyään myös helppoa sosiaalisen median avulla. Sosiaalinen media verkostossa mahdollistaa trendien leviämisen välittömästi ympäri maailmaa, kun taas ennen se saattoi kestää vuosia ennen leviämistä tänne pohjolaan.  

Verkostoa muihin oppilaitoksiin pitäisi rakentaa enemmän. Tällä hetkellä teen yhteistyötä parin oppilaitoksen kouluttajan kanssa, jotka järjestävät baarimestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Olisi hyvä tietää paremmin miten muut oppilaitokset järjestävät koulutustansa jatkuvassa muutostilassa olevalla alalla. Mietinnässä on ollut myös eri oppilaitosten baarimestariopiskelijoiden kilpailut, jossa muiden oppilaitosten oppijat ja opettajat kohtaisivat leikkimielisen mittelön parissa. Tämä lisäisi myös oppijoiden verkostoa ympäri Suomen.  Onkin tärkeää myös auttaa ja kannustaa oppijoita verkostoitumaan koulutuksen aikana. Moni liittyykin baarimestariyhdistykseen koulutuksen aikana ja aloittaa mahdollisen kilpailu-uran. Tämä tuo myös monipuolisuutta omaan työhöni kouluttajana.

Oppilaitokseni yhteistyö työelämään on vahvaa, mutta toisiin oppilaitoksiin yhteistyötä on varsinkin aikuispuolella todella vähän. Joitain koulutuspäiviä on järjestetty eri oppilaitosten kesken missä itse olen ollut mukana. Yhteistyötä olisi hyvä parantaa ja mielestäni voisin itsekin hyödyntää toisten koulujen kouluttajien ammattitaitoa omassa työssäni ja voisin myös jakaa omaa osaamistani toisiin oppilaitoksiin.

Kansainvälistä yhteistyötä oppilaitoksemme tekee jonkin verran. Vierailevia opettajia käykin meidän oppilaitoksessamme hyvin usein tutustumassa oppilaitoksemme toimintaan. Jotkut opettajat meidän koululta pääsevät myös tutustumaan muiden maiden koulutustoimintaan. Omakohtaisesti kansainvälistä verkostoa pitäisi parantaa. Joissain oppilaitoksissa tehdään useitakin tutustumiskäyntejä ulkomaisiin kohteisiin. Itse olen tyytynyt käynteihin Tukholmassa, jossa baarikulttuuri on Suomea huomattavasti edellä. Mikäli resursseja olisi enemmän, olisi hieno käydä tutustumassa maailmalla baareihin ja alkoholin valmistukseen.

Seuraava linkki käsittelee verkostoitumista käyttäen sosiaalista mediaa liittyen korkeakouluun, mutta soveltuu mielestäni kaikenlaiseen koulutukseen:

https://sites.google.com/site/sosastu/

Koulutuksen yhteistyöverkostot - opintopiirin yhteenveto opitusta