Pasi Kivikoski ja Seppo Juntto. Miten suomalainen ammatillinen koulutus tukee sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä ja uusien elinvoimaisten yritysten perustamista?

Saimme tehtäväksemme pohtia sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden vaikutuksia, sekä niiden yhteensovittamisen eri vaihtoehtoja ja muotoja niin opiskelijan kuin yrittäjän näkökulmasta. Tarkoituksenamme oli syventää koulutuksen ja työelämän yhteistyön merkitystä, ja antaa ajattelemisen aihetta.

Jaoimme vuoropuhelutyyppisesti kokemuksiamme, miten lisääntyvä tarve yrittäjyydessä huomioidaan tämän päivän ammatillisessa koulutuksessa niin nuorisoasteen kuin aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Analysoimme ja käytimme aktivoivaa, vuoropuhelullista luentotyyppiä hieman provosoiden, sekä lopulta kunnioittaen ryhmämme vahvuuksia, miten erilaiset verkostot tukevat yrittäjäkoulutusta mm. näiden eri ammattikoulutusasteiden välillä mm. mikä rooli "yritysincubaatio"-keskuksilla voisi olla? Kiteytettynä: Miten sisäinen yrittäjyys, esim. oman työn kannattavaksi ja näkyväksi tekeminen tukee tavoitetta opiskelijan ja opettajan sekä yrittäjän näkökulmasta.

”Aleksis Kiven Nummisuutareissa on voimaa kuin pienessä kylässä. Se on väkevä keitos rakkautta, rahaa, viinaa ja häpeää. Se on intohimojen, murskaantuvien haaveiden, ahneuden, epätoivon ja hillittömän elämänriemun komedia. Se puhuttelee meitä, koska siinä on elämän maku. (Näytelmän työryhmän puolesta Atro Kahiluoto, ohjaaja).”

Kiinteistöpalvelujen perustutkinnossa on elokuusta 2015 alkaen mahdollisuus suorittaa valinnaisena osatutkintona yrityssuunnittelu. Samoin yritystoimintaosuus on edelleen vapaaehtoisena perustutkinnossa. Lisäksi oppijalla on mahdollisuus ottaa kaksi valinnaista osatutkintoa muista ammattitutkinnoista. Työnjohtokoulutusta, työssäoppimisen ohjaajan koulutusta, sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon osia on myös mahdollista ottaa osaksi alamme perustutkintoa.

Yrittäjyyskoulutus 2.asteen talonrakennusalan perustutkinnossa (1.8.2015 alkaen) tarjoaa ns. ”Yrittäjyyspolun”. Koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön merkitys opiskelijalle asettaa omat haasteensa opettajalle etenkin opiskelun alussa opiskelijan motivoinnin ylläpitämiseksi. Yrittäjyyspolku -vuosi yrittäjänä -ohjelma tarjoaa opiskelijalle: Yrittäjyysasenteen, talouden hallinnan ja työelämän taitoja tekemällä oppien, omien vahvuuksien löytämisen yhdessä toimien, liiketoimintaosaamista (markkinointi, taloushallinto, johtaminen), ongelmanratkaisutaitojen ja kriittisen ajattelun kehittymistä, mahdollisuutta kehittää omia ideoita, vuorovaikutus, esiintymis- ja johtajuustaitojen kehittämistä sekä tilaisuuden oppia käytännössä yrityksen kehittämismalli.

Oppilas voi siis halutessaan valita Opetushallituksen 13.11.2014 76/011/2014 (Kumoten Oph:n 11.6.2009 35/011/2009) Rakennusalan perustutkinnon perusteiden mukaisesti (1.8.2015 alkaen toistaiseksi). Pakollisten rakennusalan opintojen lisäksi (tilalle) enintään 63-65 osp. yrittäjyyskoulutusta. Yrittäjyyskoulutus muodostuu seuraavista tutkinnonosista: Ops/3.3.1 Yhteiskuntataidot, 1 osp. pakollisena, sekä valinnaisena osaamistavoitteina 1-3 osp. Ops/3.3.2 Työelämätaidot, 1 osp. pakollisena. Ops/3.3.3 Yrittäjyys, -ja yritystoiminta, 1 osp. pakollisena, sekä valinnaisena osaamistavoitteina 1-3 osp. Ammatillisina tutkinnon osina Ops/2.6.42 Yrityksen suunnittelu, 15 osp. Ops/2.6.47 Yrityksessä toimiminen 15 osp. Ops/ Vapaasti valittavat tutkinnonosat 10 osp. voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnonosasta, mm. Ops/4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnonosia.

Oma talous hallussa -ohjelma sopii mm. matematiikan kanssa. Tämä koulutus liittyy olennaisena osana ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opiskelun aloituspakettiin. Teemoina mm: Oy Minä Ab, minä 2020 menestyksen avaimet, hakemuksesta haastatteluun, 2020-luvun supertaidot, oma budjetti - tulot/menot, ostaminen ja maksaminen sekä säästäminen ja sijoittaminen. Osaamista tukevat mm. seuraavat osiot: Ops/3.4.3 Tvt ja sen hyödyntäminen, pakollisena 1 osp. valinnaisina 3 osp. Ops/3.4 ja Ops/3.4.1 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 3 osp.

Vuosi yrittäjänä -ohjelma on mahdollista aloittaa kun sekä pakollinen että valinnainen yrittäjyys- ja yritystoimintaosiot on suoritettu (lähinnä 2. tai 3. lukuvuotena). Se on lukuvuoden mittainen yrittäjyysohjelma, jossa tekemisen kautta opitaan työelämätaitoja. Ohjelma koostuu seuraavista osioista: Ryhmästä yritykseksi > suunnittelu ja perustaminen > toiminnan aloittaminen > myyntiä ja toimintaa > toiminnan lopetus ja kokemukset. Vuosi yrittäjänä -ohjelma on teoriapainotteista. Osaamista tukevat mm. seuraavat osiot: Ops/3.1 Viestintä ,-ja vuorovaikutusosaaminen, pakollisena 5 osp. valinnaisina 3 osp. Ops/3.1.1.1 Äidinkieli ja Suomi, pakollisena 5 osp. Ops/3.2 Matemaattis -luonnontieteellinen osaaminen, pakollisena 1 osp. valinnaisina 3 osp.

Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, matemaattis -luonnontieteellinen osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen ovat keskiössä, joilla voidaan arvioida yhteisiä tutkinto-osioita ja osaamistavoitteita. Verkostot ammattikoulutusasteiden ja yritysten sekä kodin tukena (lukuun ottamatta henkilökohtaista verkostoitumista) voitaisiin laajan tarkastelumme pohjalta (ns. ”ylhäältä > alas”) jaotella seuraavasti:
Verkostotaso
1: Lainlaatijat sekä valtioneuvosto, eduskunta / Kolmikanta, lait ja asetukset
2: Kolmikanta, opetusministeriö / työnantaja- ja palkansaajaliitot, yrittäjien järjestöt
3: Opetushallitus, koulutusyhteisöt / Toimikunnat. Tässä itse asiassa on ensimmäinen yhteistyöaskel eri ammattikoulutusasteiden suuntaan.
4: Ely-keskukset, alueelliset te-palvelut / Yritykset, paikalliset ammattiosastot ja koulutusyhteisöt. Tässä toinen todellinen yhteistyöaskel eri ammattikoulutusasteiden välillä.
5-6: Opiskelijat, koti, perhe ja vapaa-aika, harrastukset, koulutusyhteisö sekä kouluttajat, opettajat ja ohjaajat sekä yritykset. Tämä on viimeinen, kuitenkin tavallaan ensimmäinen yhteistyöaskel, joka on omiaan jo lähtökohtaisesti muodostamaan verkostoa.

Sisäinen yrittäjyys, jonka tavoitteena miten oman työn kannattavaksi ja näkyväksi tekeminen onnistuisi parhaiten, nosti esiin seuraavan teollisen internetin sovelluksen jätteiden kuljetus-/logistiikka-alalla: Perinteiset aikataulut ja reitit korvataan online ihannereiteillä ja aikatauluilla. ”Evovo one” säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä, käyttää langattomia tunnistimia ja tuottaa jopa n. 50 % kustannussäästöjä. Jukka Viitasaari piiskaa suomalaisyrityksiä liikkeelle ”Teollinen internet ei ole vain mahdollisuus, vaan pakko”, hän sanoo. Internetiin sekä ajoneuvoihin kiinnitettävät sensorilaitteet ovat tulevaisuutta. Tämä oli esimerkkinä ryhmätöiden pohdinnalle.
Ulkoisen yrittäjyyden -ajatuksen kiteyttäisimme Pekka Himasen artikkeliin otsikolla: ”Arvokkuudelle perustuva johtajuus” (Pekka Himanen 2010.)

Yrityshautomon - ”yritysincubaation”-rooli, miten koukutan? Esiteltiin malliksi TTS:n (Työtehoseuran) Yhteistyöfoorumiesite, jossa kerrottiin aiheeseen liittyvästä toimista ja tavoitteista, jonka pohjalta annettiin neljälle ryhmälle pohdittavaksi seuraavat aiheet:
1. Onko yrittäjyys köydenpunontaa ja miten?
2. Asiakashankinta, opiskelijoiden aktivointi?
3. Yrittäjien lakiasiat ja määräykset?
4. Työhyvinvointi?
5. Miten tästä eteenpäin, johtopäätökset ja esitys?

Kooste Yrityshautomon tuloksista:
Eri alat yhteen, vuorovaikutus/tiedon panttaus? Aiheet osallistujien kiinnostuksen perusteella, strateginen valinta: Halutaanko tehdä köydenpunontaa? Kaikkien on saatava, jolloin myös annetaan!
Yrittäjän hyödyt: Jaetaan ideoita, jaetaan murheita, rekrytointikanava, kontaktiverkko.
Opiskelijan hyödyt: Mahdollisuus työllistyä ja harjoitella.
Nimi kuntoon, foorumi ei kerro tilaisuudesta.
”Kiinteistömarkkinat, Kiinteistö 2.0, Älykiinteistöt, Älykkäät kiinteistöt, Älyä kiinteistöihin, Digikiinteistöt”.
Erilaisia tapoja osallistua > verkkomarkkinat. Meeting Point. Osallistujat: Työnantajat/yrittäjät, opiskelijat, asiakkaat.

Yrittäjä saa ilmaista työvoimaa tekemään yritystoimintaansa, tukitoimia kuten esim. asiakashankintaa.
Asiakkuuden ylläpitoa: Asiakkaiden muistaminen, kiittäminen, uusien tarpeiden kysely, aiempien töiden selvitys/dokumentointi.
Työtarpeiden selvittäminen nyt ja tulevaisuudessa, uusia ajatuksia, uusia toimintatapoja esim. netti.
Opiskelija saa tehdä oikeita töitä, jos tekee työnsä hyvin, mahdollisuus saada parempia työmahdollisuuksia. Työtodistus on tärkeä asia työmarkkinoilla.
Selkeästi kerrottava, mitä yrittäjä saa ja paljonko maksaa. ”Input” pitää olla vähemmän kuin ”output”

Yhtä kuin: panos/tuotosajattelu. Some, ”guru” vetää ihmiset paikalle, yhdessä opiskelijoiden kanssa yritysten toimintaan sosiaalisen median käytön pohdintaa ja harjoitteluakin, opiskelijoille arviointia omille ideoille, mahdollisuus saada opiskelijat kehittämään yritykseen ”some-projektia”.

Aikamoista, miten paljon kymmenessä minuutissa tällainen porukka saa aikaan!! Toden totta, ryhmistä tuli hyviä ideoita, miten "foorumin" esitettä ja markkinointia voidaan kehittää. Näitä tietoja kannattaa hyödyntää!

Lähteet:
Rakennusalan perustutkinto OPH (2014, 76/011/2014)
TTS Yhteistyöfoorumi
”(Näytelmän työryhmän puolesta Atro Kahiluoto, ohjaaja).”
”Arvokkuudelle perustuva johtajuus” (Pekka Himanen 2010.)

Minna Korpela-Koskinen ja Jukka Lehtinen: Ammatillisen koulutuksen rakenne

Saimme tämän aiheen käsittelemistä varten oppimiskysymyksen, jossa meitä pyydettiin selvittämään millainen on ammatillisen koulutuksen rakenne tänään ja millaisia paineita rakenteen muuttamiselle on?  Lisäksi meidän tuli miettiä millaisia muutoksia ammatillisessa koulutuksessa on meneillään? Mikä on yliopiston ja ammatillisen koulutuksen suhde tulevaisuudessa?

Ammatillisen koulutuksen rakenne selvinnee parhaiten oheisesta Opetushallituksen verkkosivulta (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot) löytyvästä kaaviosta. Voimme havaita, että koulutuspolkuja on useita ja nykyään mikään yksittäisen polun valinta ei sulje lopulta pois mahdollisuutta korkeimpaankaan loppututkintoon. Olemme myös koulutusmahdollisuuksien mukaan matkalla elinikäistä tai elämänlaajuista oppimista.

Ammatilliset perustutkinnot uudistuvat syksyllä 2015. Tutkintoon on lisätty yrittäjyysopintoja ja vastedes on enemmän mahdollisuuksia valita tutkintoosi osia muista ammatillisista tutkinnoista, lukiosta ja jopa ammattikorkeakoulusta.

Perustutkintojen laajuus näkyy osaamispisteinä ja opintoviikot poistuvat käytöstä. Kaikki perustutkinnot ovat laajuudeltaan 180 osaamispistettä, josta ammatillisia tutkinnon osia 135 osp, yhteisiä tutkinnon osia 35 osp ja vapaasti valittavia 10 osp. Vapaasti valittavilla tutkinnon osilla opiskelija voi täydentää ammatillista osaamistaan tai ammattitaitoa täydentävillä  tutkinnon osilla lisätä valmiuksiaan esimerkiksi suorittaakseen ammatillisen perustutkinnon ohella ylioppilastutkinnon. Vapaasti valittavat  tutkinnon osat voivat liittyä myös omiin harrastuksiin.

Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika vaihtelee riippuen opiskelijan etenemistahdista (2-3 vuotta), aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää opiskeluaikaa vähintään 30 opintoviikolla. (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ ammatilliset_perustutkinnot/opintojen_rakenne)

Suomen korkeakoulujärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista, ammattikorkeakouluista sekä yliopistoista. Ammattikorkeakoulu suuntaa työelämään ja toiminta perustuu työelämän asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin, kun taas yliopisto on keskittynyt tieteelliseen tutkimukseen ja siihen liittyvään ylimpään opetukseen. Ammattikorkeakouluun voi hakea pääsääntöisesti sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen, myös erikoisammattitutkinto antaa mahdollisuuden ammattikorkeakouluopintoihin hakeutumiseen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5-4,5 vuotta ja sen jälkeen voi hakeutua suorittamaan vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, kun on hankkinut kolmen vuoden pituisen alan työkokemuksen AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempi AMK-tutkinto (1-1,5 vuotta) antaa mahdollisuuden hakeutua yliopistoon lisensiaatti- ja tohtoritutkinnon suorittamista varten. (www.oph.fi/koulutus_ja_tutkimus/ammattikorkeakoulut_ja_yliopistot/ammattikorkeakoulut)

Maailma muuttuu ja niin myös suomalaisen koulutuksen rakenne. Yksi parhaimmista lähteistä koulutuspoliittisten uudistusten ja linjausten selvittämiseen on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU). Se toimii hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmana ja sisältää koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjat. Tutustuimme parityönä viimeisimmän kehittämissuunnitelman, Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016, mukaisiin ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen linjauksiin ja mahdollisiin koulutuksen rakenteen muutospyrkimyksiin. Ohessa koosteena parityöskentelyn satoa.

Ammatillisen peruskoulutuksen linjauksia kehittämissuunnitelmassa

Kehittämissuunnitelmassa on keskitytty seuraaviin asioihin keskeyttämisen vähentämiseen, tutkintojärjestelmän kehittämiseen, koulutuksen laadun hallintaan sekä rahoitukseen ja kansainvälistymiseen.

Keskeyttämisen vähentämistä tuetaan erityisesti opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittämistä, koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittämistä sekä erilaisten työvaltaisten oppimisympäristöjen tarjontaa.

Ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Ammatillisten tutkintojen nimet yhtenäistetään. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa vahvistetaan niin, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehitetään systemaattinen menettely ja tukimuodot laatutyön eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kannustamiseksi laadun jatkuvaan parantamiseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan niin, että laadukas opetus palkitaan. Ammatillisen erityisopetuksen rahoitusperusteita uudistetaan, jotta ne tukevat paremmin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalvelujen järjestämistä, heidän tarvitsemiensa palveluiden mukaisesti.

Kansainvälisyyden lisääminen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden ja opetushenkilöstön liikkuvuutta lisätään edelleen. Tavoitteena on lisätä pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta 30 % ja opettajien kansainvälisiä työelämäjaksoja ja muuta liikkuvuutta 20 % vuoteen 2016 mennessä.

AMK-koulutuksen linjauksia kehittämissuunnitelmassa

Suunnitelman mukaan rakenteellisen uudistamisen nimissä korkeakoulujen määrää vähennetään ja korkeakouluverkostoa tiivistetään. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden aloittajamääriä on vähennetty kaikkialla muualla paitsi sosiaali- ja terveysalalla vuodesta 2013 alkaen. Muutoksilla pyritään vastaamaan työelämän muutostarpeisiin.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta on uudistettu vuoden 2014 aikana niin, että rahoitus perustuu valmistuneiden määrään, opintoprosessin laatuun ja korkeakoulun strategiseen kehittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat valmistuisivat vuotta nykyistä aikaisemmin. Ammattikorkeakoulujen osalta niiden toimiluvat on uudistettu ja niiden yhteyttä alueelliseen kehittämiseen ja työelämään tulisi tiivistää. Suunnitelman mukaan ammattikorkeakouluissa tukisi kehittää opetushenkilöstön osaamista innovaatioiden tuottamisessa, tunnistamisessa ja tuotteistamisessa.

Ongelmana ammattikorkeakouluissa on ollut hidas opintojen aloittaminen, heikko läpäisy ja moninkertainen koulutus. Ratkaisuna on opiskelijavalinnan uudistaminen niin, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien asemaa parannetaan, samalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan korkeakouluopetukseen entistä enemmän aidosti uusia opiskelijoita sekä kohdentamaan opiskelupaikat nykyistä paremmin. Opiskelijavalintaa on uudistettu nyt niin, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen on syksystä 2014 alkaen haettu samassa yhteishaussa, yhdellä lomakkeella, sähköisen hakujärjestelmän kautta. Valtioneuvoston asetuksen (293/2014) mukaan hakija asettaa korkeintaan kuusi hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen ja valituksi tulemisen jälkeen tarjotaan hakijalle vain yhtä opiskelupaikkaa tämän ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti. Vuoden 2016 alusta lähtien mukaan tulevat ensikertalaiskiintiöt, jolloin osa opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille. Opiskelijavalinnan perusteista ja opiskelijaksi ottamisesta ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättävät itse edelleen. (www.minedu.fi/koulutus&varhaiskasvatus/koulutuspolitiikka/lainvalmistelu/opiskelijavalintojen_uudistaminen)

Kehittämissuunnitelman mukaan koulutusrakennetta pitää uudistaa niin, että opintojen yksityiskohtainen suuntautuminen on mahdollista myös myöhemmässä vaiheessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuston mukaan muutoksiin liittyen korkeakouluja kannustetaan tarjoamaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulun sisällä alalta toiselle tai korkeakoulusta toiseen ilman, että uutta hakuprosessia tarvitaan.

Pohdittaessa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suhdetta toisiinsa tulevaisuudessa parityöskentelyn tuloksena opiskelijakollegat pitivät perinteistä jaottelua osin keinotekoisena. Työelämälähtöisyys ja tutkimuksen hyödyntäminen opetuksessa nykyistä enemmän palvelisivat kumpaakin tahoa ja niissä opiskelevia ja sieltä valmistuvia. Sen sijaan, että nämä kaksi olisivat erillisiä, ne voisivat enemmän täydentää toisiaan jakamalla omia vahvuuksiaan ja näin vahvistaa kummankin puolen osaamista ja sekä alueellista että valtakunnallista vaikuttavuutta.  Toisaalta nähtiin myös, että rakenteisiin keskittyminen ei tuo laatua opiskeluun, vaan tuottaa lisää byrokratiaa. Sen sijaan yhteistyön ja verkostoitumisen laajentaminen ilman ylimääräistä byrokratiaa hyödyttäisi kaikkia. Tulevaisuus näyttää kuinka tässä lopulta käy, miten maamme korkeakoululaitos kehittyy?

LÄHTEET:

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016, Kehittämissuunnitelma, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1

Opetushallituksen verkkosivut: www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot

Opetushallituksen verkkosivut: www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikorkeakoulut ja yliopistot/ammattikorkeakoulut

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) verkkosivut: www.minedu.fi/koulutus&varhaiskasvatus/koulutuspolitiikka/lainvalmistelu/opiskelijavalintojen_uudistaminen

https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/ammatilliset-perustutkinnot-uudistuvat-syksysta-2015/

Sari Selkälä: OPETTAJAN AMMATILLISET VERKOSTOT

Korvaava tehtävä 14.4.2015


OPETTAJAN AMMATILLISET VERKOSTOT
- tarkastelun näkökulmana yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitosten toimintakulttuuriin


Työelämälähtöisyys ja yrittäjyys on tullut yhä vahvemmin oppilaitosten yhdeksi toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Oppilaitosten johdossa pohditaan kiivaasti tapoja ja toimintamalleja miten oppilaitos kehittyy yritteliääksi ja verkostoituneeksi yhteisöksi. Avainroolissa ovat opettajat – linkkinä opiskelijoiden, työelämän ja oppilaitosten toimintakulttuurin välillä.


Lähes kaikki oppilaitokset kehittävät systemaattisesti yrittäjyyskasvatusta. Usein kehittämisestä vastaa oppilaitoksen nimetty kehittämistiimi, joka koostuu opettajista, oppilaitoksen hallinnosta ja usein myös opiskelijoista. Mukaan mahtuu myös yrittäjiä ja yritysyhteistyökumppaneita. Näiden lisäksi tärkeä on saada mukaan yrittäjäjärjestöt, harrastejärjestöt ja kolmas sektori koko laajuudessaan. Pitkäjänteisiä työelämäkumppanuuksia rakennetaan yritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä. Mutta tärkeää on muistaa, että yritysyhteistyötä tarvitaan myös silloin kun rakennetaan oppijan näkökulmasta suunniteltuja yrittäjyyteen pohjautuvia oppimiskokonaisuuksia.


Yrittäjyyden juurruttamisessa on tärkeää, että oppilaitoksissa mahdollistetaan uudenlainen opettajuus. Malttavatko opettajat irrottautuvat riittävän säännöllisesti oppilaitosympäristöstä ja tutustua työelämään siinä missä opiskelijatkin? Nuoren innostusta ja oman ammatillisen kipinän löytämistä voi tukea hyödyntämällä oman kaupungin tai kunnan erityispiirteitä. Aktiivisella yhteistyöllä löytyy yllättäviä ja monipuolisia oppimisen paikkoja. Paitsi suuria ja jo vakiintuneita yritysyhteistyökumppaneita, muistakaa myös pieniä ja ketteriä, start-uppeja ja yksinyrittäjiä. Moni ammattiin opiskelija ei perusta uutta Nokiaa, mutta moni tulee tulevaisuudessa työllistämään itsensä yrittäjänä, omalla ammattialallaan.'


Opettaja, joka ottaa yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjäyhteistyön omaksi asiakseen on vahvoilla. Yrittäjä, joka tuo omat ideansa ja tarpeensa oppilaitos- ja työelämäyhteistyön kehittämiseksi saa tulevaisuudessa paitsi parhaat osaajat, myös verkostot.


Avainsanat: yrittäjyys, yritysyhteistyö, verkostot, työelämä

Koulutuksen yhteistyöverkostot - Taina Kunttu

Työssäoppiminen yrityksen näkökulmasta

Yrityksessä tulee päättää, kuinka laajasti työssäoppimisesta tiedotetaan ja keiden kaikkien olisi hyvä tuntea työssäoppimisen periaatteita tarkemmin. Yritysjohdon tehtävänä on huolehtia siitä, että henkilöstö on tietoinen opiskelijan työssäoppimiseen liittyvistä

tehtävistä ja sopimuksista. Työssäoppimisen onnistumisen edellytys on, että henkilöstö suhtautuu myönteisesti työssäoppijaan ja ymmärtää työssäoppimisen tärkeänä osana opiskelijan ammatillista kehittymistä.

Työpaikalla on hyvä olla nimettynä yhteyshenkilö, jonka vastuulla on suunnitella yhteistyössä oppilaitosten kanssa työssäoppimisen aikatauluja ja toimia työ paikkaohjaajien tukena. Työpaikkaohjaaja toimii yhteyshenkilönä opiskelijalle ja osallistuu työssäoppimisjakson työtehtävien suunnitteluun yhteistyössä oppilaitosyhteistyöstä vastaavan henkilön ja opettajan kanssa. Työpaikkaohjaaja tuntee oman työnsä ja työyhteisönsä käytäntöjen lisäksi:

• työssäoppimisen periaatteet ja vastuut 
• opiskelijan työssäoppimisjakson tavoitteet  
• opiskelijan odotukset 
• oppilaitoksen opetussuunnitelman työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen osalta.

Työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan hyvä yhteistyö ennen työssäoppimisjaksoa ja sen aikana varmistaa onnistuneen työssäoppimisjakson kaikille osapuolille.

Ennakkoon kannattaa myös sopia siitä miten ja millaisissa asioissa työssäoppimisjakson aikana otetaan yhteyttä ohjaavaan opettajaan. Oppilaitokset järjestävät työpaikkaohjaajille koulutusta, jonka aikana on mahdollisuus tutustua tutkinnon opetussuunnitelmaan,

oppilaitoksen käytäntöihin ja opettajiin.

Koko työyhteisön asenne vaikuttaa siihen miten opiskelija pääsee mukaan työyhteisöön. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on varmistaa, että opiskelijan työssäoppimisjakson

tavoitteet ovat ainakin lähimpien työtovereiden tiedossa. Työyhteisön tuella on suuri merkitys opiskelijan oppimisessa.

Työpaikkaohjaajan tehtävät

1. Työpaikkaohjaaja toimii yhdyshenkilönä

työpaikan, opiskelijan ja oppilaitoksen välillä.

2. Työpaikkaohjaaja osallistuu työssäoppimisjakson

työtehtävien suunnitteluun.

3. Työpaikkaohjaaja perehdyttää opiskelijan

yritykseen, työympäristöön ja työtehtäviin.

4. Työpaikkaohjaaja luo opiskelijalle hyvän ja

turvallisen oppimisympäristön yhteistyössä

yrityksen muun henkilöstön kanssa.

5. Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa ja antaa

palautetta opiskelijalle hänen kehittymisestään.

6. Työpaikkaohjaaja osallistuu ammattiosaamisen

näytön suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin

yhdessä opettajan kanssa

Yrityksen edustajien aktiivinen osallistuminen oppilaitosyhteistyöhön antaa mahdollisuuden vaikuttaa opetussuunnitelmaan ja työssäoppimisjaksojen käytäntöihin.

Osaamisen arvosanat

Opiskelija saa arvosanan tutkintotodistukseen jokaisesta tutkinnon osasta. Lisäksi arvosanoja käytetään näyttötodistuksissa. Ammatillisissa perustutkinnoissa on käytössä 3-portainen arvosana-asteikko:

· Tyydyttävä  (T1)

· Hyvä           (H2)

· Kiitettävä    (K3)

Tyydyttävä T1 vastaa yleisesti noviisin tasoa, eli tutkinnon suorittanut pystyy avustettavasti tekemään ko. ammattityötehtäviä. Hänellä on siis se perusosaaminen, että hän voi turvallisesti tehdä työtehtäviä työpaikalla. Kiitettävä K3 taas tarkoittaa, että tutkinnon suorittanut on jo toimii kuin ammattilainen ja kykenee itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työhön.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaaminen arvioidaan hyväksytyksi tai hylätyksi.

Tutkinnon perusteissa on esitetty arviointikriteerit tutkinnon osittain, eli mitä tietyn arvosanan saadakseen on osattava.

Omalla työpaikallani aikuisopistossa on juuri kehitetty työryhmässä yhteisiä käytänteitä työssäoppimisen toteutumiseen osaamisen arviointeihin ja ohjaamiseen eri työpaikoille sekä kouluttajille ja opiskelijoille yhtenäiset lomakkeet ja toimintatavat. Laaditut ohjeet ja lomakkeet löytyvät Moodle-verkkoalustalta omalta kurssilta. Olen tutustunut laadittuihin lomakkeisiin ym. materiaaliin Moodlessa ja todennut tämän olevan erittäin hyvä ja tervetullut uudistus. Toivottavasti saamme kaikki kouluttajat ja opiskelijat sekä työelämän edustajat perehdytettyä näihin uudistuksiin ja uudet yhteiset pelisäännöt vaivattomasti käyttöön.

Isännöinnin ja kiinteistöhoitopalveluiden opiskelijat pitävät kirjallisesti työssäoppimispäiväkirjaa työssäoppimisen aikana. Päiväkirjaan kirjataan suoritetut työtehtävät harjoittelujakson aikana ja pohditaan mitä uutta on oppinut ja mitä kehittäisi. Työssäoppimispäiväkirjat käydään läpi yhdessä opiskelijoiden palatessa kouluun.

Työssäoppimispaikoilla olemme esim. kiinteistöpalveluiden perustutkinnoissa tehneet paljon yhteistyötä tutkintotilaisuuksien järjestämisen ja arviointien suhteen. Tutkintotilaisuudet järjestetään työpaikoilla aidoissa työtehtävissä ja näitä olemme työelämän kanssa kehittäneet vuosittain miettien yhdessä eri työtehtävien toteutusta ja arviointia tutkinnon perusteissa olevien ammattitaitovaatimusten mukaiseksi.

Lähteet:

Verkostoitumalla työssäoppimiseen laatua

ja vaikuttavuutta (VETOLAVA 3) -projekti

www.tat.fi /tyossaoppiminen

Luksian moodlen TOP ohjeistus

Koulutuksen yhteistyö verkostot - Jukka Korpela

Oman alan verkostoyhteistyö

Maa- ja vesirakentamisella luodaan edellytykset yhteiskunnan toiminnalle ja elinkeinoelämälle rakentamalla ja ylläpitämällä maamme infrastruktuuria, johon kuuluvat mm. kulkuyhteydet, vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostot sekä erilaiset ympäristö- ja maarakenteet. (infra.ry). Näiden toimijoiden kanssa meidän pitää luoda yhteistyö verkostot jotta saisimme kaikille toimijoille riittävästi työntekijöitä.

Myös toimiminen eri ammattijärjestöjen kanssa yhteistyössä lisää mahdollisuuksia laajentaa yhteistyöverkostoja TTS:llä maarakennusalalle on otettu töihin mahdollisimman laaja- alainen henkilökunta, sitä kautta tulee paljon yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyön jatkuva kehittäminen tapahtuu esim. työssäoppimisen seurannan kautta, opiskelijat hakeutuvat tuntemiensa/tuttaviensa yrityksiin joita kouluttaja ei mahdollisesti tunne entuudestaan. Työssäoppimiskäynneillä tulee yrityksen henkilöstö ja toimintatapa tutuksi, jolloin kouluttajan avustuksella samaan yritykseen avautuu mahdollisesti uusia työssäoppimispaikkoja.

Oman urakointitaustan kautta olen oppinut tuntemaan yrityksiä maarakentamisen aloilta ja oppilaiden työssäoppimispaikkoja tiedustelenkin juuri näistä yrityksistä. Haastavaa oppilaiden ohjaamisesta yrityksiin tekee sen, että saisimme määrätynlaisen opiskelijan juuri samanhenkiseen yritykseen. Muuten yhteistyö ei oikein toimi ja opiskelija voi joutua vaihtamaan toiseen paikkaan, huonoimmassa tapauksessa toista tilaisuutta ei opiskelijoille kyseiseen yritykseen enää saada.

Kouluttajalta vaaditaan ammattiosaamisen lisäksi liiketaloudellista osaamista ja asiakaspalveluhenkisyyttä sekä yhteistyötä muiden alan yrittäjien kanssa liittyen eri osaamisalueisiin, kalustoon ja maa-aineksien hankintaan. Maarakennusala on pienyritysvaltaista. Suomessa on yli 7 600 maarakennusalan yritystä, joista 75 prosenttia on yhden miehen yrityksiä. 80 prosentissa yrityksistä työskentelee alle neljä henkeä. Yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä on maassamme alle 50.( koneyrittäjien liitto ry)

Työn teettäjän ja varsinaisen työn tekijän välillä on usein pitkä ketju pää- ja aliurakoitsijoita. Samalla työmaalla työskentelee tavallisesti useita urakoitsijoita. Tämä ketju on se kohta jossa kouluttaja luo suhteita eri yritysten kanssa, helpoiten tämä tapahtuu työmaalla kun juttelemme keskenään omista toimintatavoista ja arvoista, toki suuryritykset ovat hyviä kumppaneita pitemmässä juoksussa, suurempi tarve työntekijöille, isojen yritysten rekrytointi ketju on aika joustamaton, heille juuri oikeanlaisen henkilön löytyminen on hankalaa.

Isoissa yrityksissä on hankeohjelmia opiskelijoiden hankkimista varten, ne ovat osoittautuneet hyviksi verkostoitumisväyliksi, silloin kun yrityksestä ei tunneta ketään entuudestaan.

Minulle varmaankin paras väylä on ollut tutustuminen koneiden maahantuojiin ja konemyyjiin. Maahantuojat tuntevat ja tietävät jokaisen yrityksen Suomessa ja sitä kautta olen oppinut tuntemaan erittäin laajan urakoitsija joukon, sieltä olen löytänyt suurimmalle joukolle opiskelijoistani työssä oppimispaikan. Kun totuudenmukaisesti kertoo opiskelijan valmiudet työelämään, sitä työnantajat arvostavat eniten.

Työpaikka ketju on laaja, aina kulkiessa on seurattava mitä kussakin yrityksessä tapahtuu ”verkostoitumisen mahdollisuus on aina läsnä”

Oppilaitosten välistä verkostoitumista pitäisi minusta vieläkin lisätä, vaikka maarakennusalan oppilaitokset ovat joka vuosi järjestäneet maarakennusalan kehittämispäivät johon osallistuu koko Suomen maarakennusalan opettajat.

Kehitysnäkymät

Viime vuosina maa- ja vesirakentaminen on kasvanut tasaisesti valtiovallan, kuntien sekä teollisuuden suurten infrastruktuurihankkeiden ansiosta. Pitkällä tähtäimellä maa- ja vesirakentamisen määrän arvioidaan pysyvän vakaana. Rakentaminen keskittyy Etelä-Suomeen ja varsinkin pääkaupunkiseudulle, jossa väestön ja työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan seuraavien 10-20 vuoden aikana. Tulevaisuudessa korostuvat tietotekniikan hallinta, hyvä kielitaito ja palvelualttius. Tietotekniikkaa käytetään kaikissa rakennusalan tehtävissä. Jatkossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua eri osapuolten välillä sähköisenä. Alalla toimivien on tällöin osattava hyödyntää tehokkaasti tietotekniikkaa ja tiedonsiirtoa työssään. Muutoksen näkymät myös meidän verkostoitumiseen liittyen, yhteistyötä myös it- alan suuntaan Nykyiset ammattinimikkeet muuttuvat vähitellen. Erikoisammattimiehet eivät ole häviämässä, vaan samat työntekijät voivat työskennellä työmailla useammissa eri tehtävissä kuin aikaisemmin. He eivät ole enää yhden tehtävän varassa, mikä rakentamisen kehittyessä voi vähentyä tai täysin kadota. Tämä aiheuttaa haasteita myös kouluttajalle kun on laajennettava entuudestaan omaa osaamistaan ja tutustuttava itselle vieraisiin aloihin jotta saisi riittävän laajan verkoston ympärilleen.

Lähteet:

http://www.rakennusteollisuus.fi/infra/

http://www.koneyrittajat.fi/

Koulutuksen yhteistyöverkostot - Pertti Puhakainen

Tutkintosuoritusten arvioijilta vaaditaan, että

·       arvioijilla on kokonaiskäsitys koko näyttötutkintojärjestelmästä

·       arvioijat tuntevat tutkinnon perusteet

·       arvioijat tuntevat minkälaista osaamista tutkinnon suorittajalta edellytetään

·       arvioijat tuntevat arvioinnin kohteet ja kriteerit (=mitä arvioidaan, miten)

·       arvioijat tuntevat tutkinnon arviointiasteikon (hyväksytty/hylätty vai asteikolla 1-3)

·       arvioijat tietävät mitä tarkoittaa kolmikanta arvioinnissa ja miten lopullinen arviointipäätös tehdään

·       arvioijat tuntevat arvioinnin keskeiset periaatteet:

o   arvioidaanko pelkästään käytännön tekemistä vai sisältyykö ko. tutkinnon suoritukseen mahdollisesti myös jotain muuta arvioitavaa materiaalia / tuotosta

o   miten arvioidaan ja annetaan palautetta

Lähde:

http://www.nayttava.fi/Nayttotutkintojen_arviointiopas.pdf

Koska joillakin ammattialoilla toimii yrityksiä, jotka ovat kooltaan pieniä 1-5 hengen yrityksiä, ei heiltä useinkaan löydy riittäviä resursseja siihen, että kyseisessä yrityksessä olisi ammattitaitoisia arvioijia. Tästä syystä työelämässä tapahtuvien tutkintosuoritusten arvioijien verkosto on toiminnassamme tärkeää.

Meillä on rakennettu alakohtaisia arvioijien verkostoja, johon kuuluu sekä työnantaja- että työntekijäarvioijia. He toimivat tutkintosuoritusten arvioijina eri yrityksissä tapahtuvissa tutkintotilaisuuksissa. Tällaisia verkostoja olemme rakentaneet mm. taloushallinnon ammattitutkintoon, isännöinnin ammattitutkintoon sekä kiinteistönhoitajien perustutkintoon.

Kyseiset verkostot ovat käytännössä osoittautuneet erittäin toimivaksi. Arvioijat ovat oman alansa substanssiosaajia. Heillä on pitkä työkokemus kyseiseltä alalta sekä näkemys siitä, miten alan ammattityössä osaaminen tulee näkyväksi: millaisissa työtehtävissä ja miten suorittaen ammattitaito näkyy.

Heillä on kyseisen tutkinnon arvioijakoulutuksen sekä useiden tutkintotilaisuuksien arviointien kautta syntynyt kokonaisnäkemys näyttötutkintojärjestelmästä, vankka osaaminen tutkintorakenteesta, tutkinnon ammattitaitovaatimuksista sekä arviointikriteereistä (tietävät, minkä tasoista osaamista tutkinnon suorittajalta edellytetään).

Suorittaessaan arviointeja erilaisissa yrityksissä heille on syntynyt laajempi kuva kyseisestä alasta, jolloin osaamisen tasoa ei arvioida pelkästään kyseisen yrityksen määrittämien osaamistavoitteiden perusteella, vaan laajemmin, koko alaa koskien.

Tämän verkoston kautta olemme myös läheisessä tekemisessä työelämän kanssa. Paitsi tutkintosuorituksista usein keskustelemme heidän kansaan kyseisen alan valmistavasta koulutuksesta. Koska arvioijina on myös oman alansa johtotehtävissä toimiva henkilöitä (mm. varatoimitusjohtajia, aluejohtajia, yrittäjiä), voimme heidän kansaan peilata sitä, miten koulutus pystyy vastaamaan ajankohtaisiin haasteista, alalla tapahtuneisiin ja odotetavissa oleviin muutoksiin ja siitä, millaista osaamista heidän näkemystensä mukaan tarvitaan tulevaisuudessa.

Koulutuksen yhteistyöverkostot - Kristiina Muhonen

Ammatillinen opettaja työelämäkumppanuusjaksolla

Minulla on ollut ilo aloittaa työelämäkumppanuusjakso! Jakson mahdollistaa Opelix- osaava oppilaitos –hanke, jossa kehitetään verkoston toimijoiden opetustoimen henkilöstön ammatillista osaamista erilaisin menetelmin. Tavoitteena on kehittää osaavia oppilaitoksia, kartoittaa osaamistarpeita, jakaa hyviä käytänteitä ja tuoda uusia työkaluja osaamisen kehittämiseen ja seurantaan sekä kehittää henkilöstön osaamista tarvelähtöisesti ja monipuolisesti. Hanke on osa valtakunnallista OSAAVA –ohjelmaa (2010-2016). Hallinnoijana toimii Koulutuskuntayhtymä Tavastia, muu verkosto ovat Faktia, Forssan ammatti-instituutti, HAMI, Hyria, Kiipula, Vanajaveden opisto sekä Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kunnat.

Opelix –osaava oppilaitos hankkeen toimijoilla on yhteinen verkkofoorumi:

http://opelix.wikispaces.com/home. Wikisivustolle kootaan hankkeeseen liittyvää tietoa, toimijoille yhteisiä täydennyskoulutuksia, ohjeita ja hyödyllisiä linkkejä. Hankkeella on myös Facebook –sivut: https://www.facebook.com/opelixosaavaoppilaitos/info. Suosittelen kaikkia opettajia tutustumaan näihin ideoita ja tietoa tuoviin sivustoihin!

Opelix verkoston opettaja voi hakea työelämäkumppanuusjaksolle kehittämään ja arvioimaan koulutuksen työelämävastaavuutta yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeen työelämäkumppanuusjakson tavoitteita ovat opettajan työelämäosaamisen vahvistaminen, työelämävastaavuuden arviointisuhteessa opetussuunnitelmaan sekä työpaikan ja oppilaitoksen kumppanuuden vahvistaminen. Ammatillisessa koulutuksessa jaksot kytkeytyvät opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen ja yleissivistävässä koulutuksessa oppilaiden TET-viikkoihin tai  lukioissa yrittäjyyskasvatuksen kumppanuuksiin. Työelämäkumppanuusjaksosta tarkempia tietoja ja lomakkeita löytyy sivustolta: http://opelix.wikispaces.com/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4kumppanuusjaksot

Työelämäkumppanuusjaksoa haettaessa opettaja kartoittaa esimiehensä kanssa osaamistarpeensa ja sopii jakson ajankohdan ja kohteen. Kohteita voi olla yksi tai useampi. Jakson kesto on viisi työpäivää. Hoitotyön ja kuntouttavan hoitotyön opettajana valitsin kohteeksi erään vanhainkodin, jossa koulustamme on sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen opiskelijoita työharjoitteluissa. Seuraavaksi selvitin vanhainkodin esimieheltä mahdollisuuden jakson toteuttamiseen. Vanhainkodin johtaja suhtautui kyselyyni työelämäjaksosta erittäin positiivisesti. Hankkeen tavoitteet ja työpaikan edustajan toiveet tavoitteista olivat aivan samassa linjassa. Seuraavaksi laadin itsestäni ja jakson tavoitteista lyhyen esitteen työpaikalle. Pian koittikin jo ensimmäinen työpäiväni vanhainkodissa. Aamulla varhain puin hoitajan työasun päälleni ja laitoin nimikyltin rintapieleen ja toiveeni mukaisesti ryhdyin tekemään työtä osaston lähihoitajan kanssa. Työhön itse osallistumalla saa parhaan tuntuman ja käsityksen mitä lähihoitajan tulisi työssään osata, siis mitä kohti opettajana ohjata lähihoitajaopiskelijaa oppimaan. Kahvi- ja lounastauoilla kävimme osaston henkilökunnan kanssa vapaamuotoisia keskusteluita hankkeen tavoitteiden suuntaisesti ja kartoitin henkilökunnan toiveita ja ideoita. Päivä kului kuin siivillä. Päivä oli myös virkistävä, keskityin vain olemaan ja tekemään tässä ja nyt! Odotan innolla seuraavaa neljää päivää. Kannustan kaikkia opettajia työelämäjaksoille mahdollisuuksien mukaan.