Alueelliset verkostot

Juha, Marko ja Katja N selvittivät Oppilaitoksen alueellisia yhteistyöverkostoja. Ryhmä jakoi aiheensa kolmeen osaan: opettajan oma verkosto, ammattialan verkosto ja oppilaitoksen verkosto. Jokainen ryhmän jäsen teki yhdestä osasta selvityksen.

Opettajan henkilökohtaiset verkostot (Juha):

Yhdistystoiminta on Baarimestareilla aktiivista ja kaikki suomessa tuntevat toisensa. Tämä on ammatillisesti oleellinen tukiverkosto. Tämän kautta voi osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Valmistuneet opiskelijat ovat tärkeitä verkoston osia. heidän kauttaan pääsee viemaan opiskelijoita tutustumaan erilaisiin työympäristöihin. Heidän avullaan voi markkinoida tulevia koulutuksia. Baarit suurimmissa kaupungeissa ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Varsinkin erikoistuneet baarit ovat opiskelijoille opettavaisia tutustumiskohteita. Maahantuojat ja juomien valmistajat haluavat mainostaa oppilaitoksissa tuotteitaan, sillä opiskelijat vaikuttavat työpaikoillaan valikoimaan. Näiden kanssa on opettajan pyrittävä olemaan tasapuolinen ja arviointikykyinen, jotta ei suosi liikaa jotain tiettyä. Opiskelijoiden kanssa käydään tutustumassa myös juomien valmistusprosessiin. Oppijoiden työpaikat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ravintoloitsijoilta saa palautettaa siitä, onko koulutus työelämää vastaavaa. Myös koulutusten markkinointi näihin paikkoihin on yleensä kannattavaa.

Substanssit verkostot (Marko):

Tavaran toimittajat ovat kauneudenhoitoalalla tärkeitä yhteistyökumppaneita myös siinä mielessä, että he käyvät kertomassa tuotteistaan.
Yhdistyksien kautta on mahdollista saada lyhytkoulutuksiin kouluttajia.
Ammatilliset neuvottelukunnat kehittävät opetusta.
Asiakastoiminta on kampaamoalalla tärkeää, koska tarvitaan opiskelijoille harjoitteluasiakkaita. Näistä ollaan Markon työpaikalla rakentamassa lähiverkostoa, johon kuuluisi mm. varuskuntia ja vanhustenhoitolaitoksia. Ympäristöverkostojen kanssa järjestetään mm. kierrätys ja jätteenlajittelukoulutusta. Vanhempien kanssa ollaan erilaisissa alaikäisten opiskelijoiden asiossa tekemisissä. Marko havaitsi yhteistyöverkostoja kartoittaessaan, että yhteiskuntavastuun verkostoja pitäisi kehittää. Eli esimerkiksi sitä, kuinka voidaan toimia mm. vanhusten kanssa molempia osapuolia hyödyttäen.

Oppilaitoksen verkosto (Katja N):

Oppisopimustoimisto, Kela ja työvoimatoimisto ja Ely-keskus ovat rahoituksen myöntäjiä ja myös koulutusten tilaajia. Pientuottajat myyvät tuotteitaan tilapuodissa. Yrittäjät tarjoavat työssäoppimispaikkoja ja yhteistyökumppanuutta projekteissa. Muiden koulutuksentarjoajien kanssa toimitaanyhteistyössä projeketeissa. Peruskoulutuksen puoli on kiinnostunut ammatillisista oppilaitoksista mm. kiinnostavina vierailukohteina. Kaupungit ja kunnat on rahoittajana erilaisissa hankkeissa. Neuvottelukunnat voidaan katsoa myös oppilaitoksen verkostoksi, sillä ne ovat oppilaitoksen puitteissa toimivia.